Musiikilla on monia eri tyylilajeja, eli genrejä. Jokainen artisti määrittää oman musiikkinsa tyylilajin, ja eri tyylien ja alatyylilajien kirjo on tänä päivänä varsin moninainen. Tyylilaji voi viitata musiikin rytmirakenteeseen, sen aikakauteen tai alkuperämaahan.

Musiikki voidaan jakaa yleisesti klassiseen musiikkiin (taidemusiikki) sekä nykymusiikkiin (populaarimusiikki). Populaarimusiikki jakautuu useaan eri tyylilajiin, joista seuraavaksi esitellään tunnetuimmat päägenret.

Bluesmusiikin juuret ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteen Pohjois-Amerikan afroamerikkalaisissa yhteisöissä. Sen syntyyn ovat vaikuttaneet gospel ja kerronnallinen musiikki. Tietty sointukulku ja kierrot ovat ominaisia bluesille. Bluesin kirjo on moninainen ja sen vaikutus myöhempien aikakausien musiikin kehitykseen on ollut valtaisa.

Myös jazz on Amerikassa syntynyt musiikin laji, joka jakautuu nykypäivänä useisiin eri alalajeihin. Jazzille ominaista on freestyle-tyylinen soitanta ja kaavojen rikkominen. Sen on sanottu olevan vastaisku klassisen musiikin jäykkyydelle ja melodisuudelle. Jazz on niin sanotusti muusikon musiikkia: jazzbändissä kaikki soittimet soittavat yleensä tasa-arvossa, sillä kuka tahansa bändistä, aina triangelin soittajasta fagotistiin, voi halutessaan yltyä sooloon.

Rock on 1950-luvulla syntynyt musiikin tyylisuunta, joka muutti populaarikulttuurin maisemaa voimakkaasti. Tyylilajille yleisimpiä soittimia ovat rummut, sähkökitara, ja basso. Rock´n’roll -musiikki perustui varsinkin alkuvaiheessa bluesin 12-tahtiseen kaavaan, tosin musiikki oli paljon säröisempää ja nopeampaa kuin blues.

1980-luvulla syntynyt punkliike vaati muutosta vallitseviin olosuhteisiin Britanniassa. Nuoret työttömät ihmiset olivat kyllästyneet ainaiseen epätasa-arvoon yhteiskunnassa. Punk-musiikki syntyi tuona ajankohtana vastustamaan musiikin kaupallisuutta. Musiikille ominaista on nopeatempoisuus, ja kappaleiden lyhyt kesto.

Hip hop ei sinänsä ole musiikkilaji, vaan tyylisuuntaus, johon kuuluu poliittinen aktivismi, muoti sekä slangi ja jargon. Yksi aikamme suosituimmista musiikkigenreistä, rap, on hip hop -musiikin alalaji, joka on kehittynyt lähinnä soulin ja funkin pohjalta. Rapille ominaista on monimutkainen puheenomainen sanaleikki ja riimittely. Muita tämän tyylisuunnan alalajeja ovat gangstarap, horrorcore, hyphy, crunk sekä boom bap, joista jokaisella on aivan omat ominaispiirteensä.

Intensiiviset rytmit, sekä kitaran säröäänet ovat ominaisia metallimusiikille ja se on perinteistä rockmusiikkia raskaampaa. Metallimusiikkia on nimitetty örinärockiksikin, hevimusiikille ominaisen laulutyylin mukaan. Metallimusiikin alalajeissa musiikin raskaus kuitenkin vaihtelee aina kevyehköstä Glamrockista aina Doom metal -musiikkiin.

Pop- eli populaarimusiikki ei varsinaisesti myöskään ole musiikin alalaji. Pop-musiikiksi voidaan luonnehtia kaikkea musiikkia, joka tiettynä ajankohtana on yleisessä suosiossa. Eri aikakausien trendit määrittävät sen, mikä kulloinkin on pop. Toisaalta pop-musiikin voidaan käsittää olevan oma tyylilajinsa, jota määrittää tietty säännöstö, sillä vuosikymmenten saatossa levy-yhtiöt ovat hioneet huippuunsa oman hittienluomiskoneistonsa. Musiikkia, jota kuulemme valtavirtaradiokanavilla, voidaan huoletta luonnehtia popmusiikiksi.